Helinää

Sain vihdoin otettua itseäni niskasta kiinni ja käytyä Justuksen kanssa metsässä. Ollaan viimeksi käyty siellä varmaan joskus talvella. Justus oli kyllä ihan innoissaan ja juoksenteli edellä tuttuun tapaansa. Käytiin kävelemässä meidän tuttu lenkkimme lähellä olevassa metsässä.

Kuvissa Justus on lähdössä metsään. Se ei tykkää yhtään hihnasta, joten metsälenkit on sen vuoksi erityisen hauskoja, kun se saa olla vapaana. Koira saa muutenkin enemmän liikuntaa lenkin aikana, kun se saa juoksennella ensin edellä ja sitten hirmuista vauhtia takaisin tarkistamaan, ettei omistaja ole karannut mihinkään. Justus on ainakin aina metsälenkin jälkeen niin väsynyt, että se voisi nukkua vaikka koko loppupäivän.

Metsässä alkaa olla jo kauniita syksyn värejä. Ilmatkin ovat jo viilenneet sen verran, että ulos lähtiessä saa pukeutua lämpimästi. Meinasin jo kaivaa Justuksellekkin villurin esiin, mutta tulin siihen tulokseen, että vielä on ehkä vähän liian lämmin. Ei ole kuitenkaan kivaa, jos herralle tulee kauhea hiki. Kuitenkin sillä on paksu turkki nahkansa päällä.

Trimmasin eilen Justuksen. Kuvat on otettu jo aiemmin, joten niissä ei näy parturoitua poitsua. Tassujen trimmaaminen on vaan niin hankalaa, kun Justus rimpuilee niin kovasti. Nykyään tassut muistuttavat lähinnä valtavia aamutossuja, kun muuten laihalla pojalla on jättimäiset karvapallot jaloissaan. Voin laittaa lähiaikoina kuvaa, niin näette, miten hassuilta trimmaamattomat tassut näyttää muuten trimmatulla herralla.

Syksy on täällä

Vihdoin on yo-kirjoituksista selvitty ja on aikaa taas päivittää kuulumisia blogiin. Kirjoitin nyt syksyllä siis terveystiedon ja ainakin itsestä tuntui, että koe meni ihan hyvin. Tietysti koskaan ei voi olla varma kirjoittiko paperiin juuri niitä asioita mitä haettiin, mutta ainakin kertauskurssilla sain harjoitus esseistä täysiä pisteitä.

Justukselle kuuluu edelleen hyvää. Nyt sen ei enää tarvitse olla koko päivää yksin, koska pikkusiskoni on jo kasvanut niin isoksi, että ei enää käy iltapäiväkerhossa. Sisko pääsee aina hyvissä ajoin kotiin Justuksen kaveriksi. Toisaalta kyllä Justus taitaa jatkaa uniaan, vaikka sisko tuleekin kotiin. Ehkä sille on ihan sama, että nukkuuko se kodinhoitohuoneessa vai olohuoneen sohvalla.

Meillä alkoi viime sunnuntaina agility. Ollaan nyt siis edelleen Tähtitekniikan viikkoryhmässä. Meidän treeni-aika on sunnuntaisin. Ryhmässämme oli ainakin viimeksi vaan kaksi muuta meidän lisäksi, mutta en ole varma oliko joku ryhmäläinen vaan poissa. Ohjaajammekin pääsi vaihtumaan ja uusi ohjaaja ainakin vaikutti tosi mukavalta. Toivotaan, että uudet tuulet tuovat meille lisää intoa treeniin.

Ollaan toki pihallamme olevalla radallakin treenattu. Justus on tosi taitava. Voin lähiaikoina pyytää jonkun kuvaamaan meidän treenejä- olisi hauska näyttää lukijoillekkin miten ollaan kehitytty. Justuksen keskittyminen on jotain ihan eri maata kun vielä keväällä se oli. Voihan tietysti olla, että uros-koiralla on keväisin vähän kevättä rinnassa ja nartut mielessä. Katsotaan nyt, miten motivaatio pysyy yllä.