Justus alkaa olla siinä iässä, että se alkaa irtautua emostaan ja kokeilla omia siipiään. Poika uhmaa sääntöjä ja kokeilee rajojaan jatkuvasti. Koirien murrosikä alkaa vasta 7-12 kuukauden iässä, joten
Justuksen uhmaaminen taitaa olla vain pennun tietämättömyyttä ja rajojen
hakemista. Olen pyrkinyt esittämään sille mahdollisimman selkeästi mikä on kiellettyä ja
mikä ei.
Joudun huomauttelemaan joistain asioista lähes tunnin välein- eikä kielto tunnu menevän siltikkään perille. Milloin saa olla repimässä kenkää poitsun suusta, ja milloin siivoamassa revittyjä sanomalehtiä. Uhmaikä on varmasti jokaiselle pennun omistajalle tuttu vaihe, joka menee ajan- ja kärsivällisyyden kanssa ohi. Pitää vaan jaksaa näyttää pennulle missä sen rajat kulkevat ja mitkä ovat kodin säännöt. Oikeista teoista ja hyvästä käytöksestä täytyy muistaa palkita, jotta koira tietää tekevänsä oikein.
Justuksen itsenäistymisen voi huomata muistakin asioista rajojen kokeilemisen ohella. Ennen poitsu nukkui koko yön vieressäni omalla patjallaan. Nyt se siirtyy aina aamu-yöllä olohuoneen sohvalle yksin nukkumaan. Yksin oleminen ei enää aiheuta itkua, vaan sujuu hyvin. Tietysti oman omistajan kotiin paluu on aina yhtä juhlaa, eikä ilopissejäkään aina pysty pidättämään.
Meilläkin Ramolla ilmenee samanlaista kiukuttelua :D Tietää hyvin, mitä ei saisi tehdä, mutta on vaan silti mussutettava sitä terassin mattoa vaikka vierestä löytyisi kasa luita ja muuta sallittua pureskeltavaa :-D
VastaaPoistaJep, varmaan useimmilla pennuilla on tapana kiukutella. Ainakin Justusta tuntuu kiinnostavan omia leluja enemmän kaikki mikä kielletään :-)
Poista